tiistai 31. lokakuuta 2017

Tulppaanit ja takka paikoilleen

Niiin usein tulee osteltua minitaitureiden töitä mm. nukkekotikirppikseltä! Mihin ne kaikki tavarat oikein joutuvat tai mahtuvat? Hurauskadulla on 11 taloa ja 19 boxia, niin että yleensä aina jostain löytyy paikka kullekin ostokselle, ennemmin tai myöhemmin.

Ostin syyskuussa 2017 Tanja Kekiltä tulppaanikimppuja. Laitoin kimput kullattuun ruukkuun tuohon lattialle ruumisarkun viereen Kukkakauppa ja Arkkuliikkeessä.

Tyttäremme kissa nimeltään Kukka on meillä hoidossa kolme viikkoa. Kukka seuraa aina tarkkaan mitä teen ja missä olen. Nyt se tuli katsomaan kun etsin paikkoja pikkuostoksille.

 Uudet tulppaanikimput kultaisessa kukkaruukussa.

Ahaa, ne olivat siis kukkia, eivät syötäviä tai leikittäviä jutskia....tuumii Kukka...

 KerrosBoxin Rinsessoilla ei ollut huoneessaan tulisijaa! No nyt on, kun lokakuussa 2017 ostin takan Tytti Järviseltä . Kultainen hevonen seisoi takan päällä...otin hepan korjaukseen, koska sillä ei ollut häntää, ja hännän lisäyksen yhteydessä katkesi hepalta toinen takajalka, joka pitää nyt myös korjata.

Korjattu!

Hmmmm...tuokaan juttu ei siis ollut kissoille sallittu?

Takka on päällystetty oikeilla pikkukivillä! 

Seinällä takan yläpuolella on oikea maalaus, joka on tehty silkille. Maalauksen on tehnyt Seija Tähtinen v 1998. Alunperin silkkityö on ollut kiinnitettynä onnittelukorttiin.



sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Ovi Tontuille

Kaikki puhuvat ja tekevät ovia Tontuille! Innostuinpa minäkin sellaisen väsäämään. Kynälaatikkona ollut ikivanha vanerinen Vihreiden kuulien laatikko koki muodonmuutoksen ja siitä syntyi kehys Tonttujen ovelle. Reikiä valoille ja maalia pintaan, rappuset, ovi, ikkuna, lyhty ja penkki. Kaikki tarvikkeet löytyivät varastoista, eikä mitään tarvinnut ostaa.

Kiinnitin kaikki tarvikkeet kuumaliimalla paikoilleen. Auts...sormetkin saivat palovammoja!
Ovi oli Sinisen Talon vintillä ihan tarpeettomana, vailla tarkoitusta...
 Ikkunasta ja avoimesta ovesta näkyvä huone on Kotiseutumuseosta...valosarjan valo on sininen, siksi kuvat sinisiä...salamavalolla tuli näkyviin oikeat värit...

 Lyhdystä katkoin johdot ja irrotin valkoisen ison patterikotelon...

 Tonttu voi tulla ja mennä halunsa mukaan...

 Siinä se on nyt olkkarin seinän vieressä...
Kattona on peilipintaista kontaktimuovia, joka peittää valosarjan johdot ja leikkii olevansa peltikatto!

 Meillä on muuten seinäkellossa asunut pikkuisia kotitonttuja jo vuodesta 1983 alkaen!


 Tonttuja on kolme ja he ovat meidän talon vartija- ja haltijatonttuja...
www.mtv.fi/lifestyle 19.12.2013
Lehtori Risto Pulkkinen Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta kertoo, että tonttu-sana on Skandinavian kautta Suomeen saapunut nimitys kodin tai paikan haltialle. Tonttu on ollut paljon muutakin kuin joulun alla ihmisten käytöstä seuraava pieni mies.
– Metsästäjät ja kalastajat tunsivat luonnonpaikkojen haltijoita. Haltijoita oli metsissä ja vesissä ja kaikkialla ympäristössä. Ihmisten asettuessa paikalleen maanviljelyksen myötä myös haltijat muuttivat osittain kotipiiriin, Pulkkinen kertoo.
– Tämän jälkeen meillä on ollut erilaisten kulttuuripaikkojen haltijoita, kuten myllyn haltija ja saunan haltija ja kodin haltija. Kaikista näistä haltijoista on käytetty nimitystä tonttu. Tonttu sana tulee skandinaavisesta sanasta "tomt", joka on tarkoittanut asuttua kotipiiriä, Pulkkinen avaa.
Tontut pitivät huolen rakennuksista, esimerkiksi saunasta, jos niiden kanssa oltiin hyvissä väleissä. Pulkkisen mukaan tonttu ei suomalaisessa kansanperinteessä ole ollut yksinkertaisesti pelkästään haltija, vaan sen on nähty edustavan myös esivanhempia. Tämä on olennainen ero verrattuna Skandinavian maihin.
– Näyttää todennäköiseltä, että tontut ovat Suomessa muodostuneet jossain määrin esivanhemmista, kun taas muualla päin Skandinaviaa tontut ovat olleet enemmän haltijatyyppisiä. Tontut ovat edustaneet esivanhempien valvovaa silmää. Silloin välien pitäminen tonttuihin tapahtui nimenomaan elämällä hyvin. Tehtiin paljon töitä, ei kiroiltu ja elettiin siivosti. Ja ennen kaikkea elettiin aina niin kuin ennenkin.
– Kansanperinteessä on tarinoita, kuinka tonttu lähti, kun taloon hankittiin separaattori maidon käsittelyä varten. Tontut olivat aika vanhoillisia. Vähintään kerran vuodessa tontulle annettiin uhri- tai kiitoslahja huolenpidosta, hyvin usein nimenomaan jouluna. Tontulle saatettiin viedä esimerkiksi puurolautanen. Aamulla se oli sitten yleensä syöty, kuka sen sitten söikään, Pulkkinen kertoo.
Tonttuperinne oli maanviljelyskulttuurin ilmiö, ja sen takia tonttuperinne on ollut vahvempaa läntisessä Suomessa, jonne maanviljelyskin vakiintui aikaisemmin.


torstai 19. lokakuuta 2017

Palkinto paketissa

133333-kisan palkinto on paketissa ja kohta jo postissakin.
NarinaNäpertää saa pienen viskipullon ja vähän muutakin muistoksi osallistumisesta. 
Viskipullossa on oikeaa viskiä ja toin sen Skotlannista. 

 Metallirasiasta voi muokata vaikka matkalaukun...kirjat voi laittaa kirjahyllyyn tai yöpöydälle...kello näyttää aikaa seinällä....viemärikarhu on myös tarpeellinen joka nukkekodissa...pikkuiset hajuvesipullot voi sijoittaa vaikka vessan hyllylle. Kaikki muut olen itse näpertänyt, paitsi metallirasian ja viskipullon.


Seuraava blogiarvonta on sitten, kun kävijöiden määrä lähentelee 144444.




lauantai 14. lokakuuta 2017

133333 ylittynyt 14.10.2017

Kiitos kaikille kommentin jättäneille!
random.org arpoi kahdeksasta kommentista numeron neljä, eli 



Laitoin narinanapertaa -blogiin viestin voitosta:

Hei, osallistuit blogissani 133333 -arvontaan! Onneksi olkoon! Random.org arpoi Sinut voittajaksi. Laitatko osoitetietosi sähköpostiini raijamaula3(ät)gmail.com, niin laitan palkintopullon tulemaan! Terveisin Raija Hurauskadulta.